*

Timo Lehtonen Elämänkokemus

Terve nainen ei tarvitse hedelmöityshoitoa!

Helsingin Sanomissa 27.11.2015 on juttu ”Soitettiin, ettei tarvitse tulla” - naispari jäi ilman hedelmöitys­hoitoa (http://www.hs.fi/kotimaa/a1448525190928). Siinä todetaan yliopistosairaaloiden lääkäreiden katsovan, ettei hedelmöityshoitolaki velvoita antamaan hoitoja samaa sukupuolta oleville pareille. Yliopistosairaaloiden lääkärit ovat tehneet asiassa järkevän päätöksen.

Jos naisen kanssa parisuhteessa oleva nainen voi hedelmöityä, mikäli hän on sukupuoliyhteydessä miehen kanssa, niin hän ei tarvitse hedelmöityshoitoa. Tuollainen nainen on terve lapsen saamista ajatellen, eikä hän siksi tarvitse hoitoa tullakseen raskaaksi. Hän voi tulla raskaaksi ilman hedelmöityshoitoa, joten hän ei tarvitse hoitotoimenpidettä.

Suomen kielessä sana hoito tarkoittaa hoitamista/hoitotoimenpidettä. Hedelmöityshoito tarkoittaa lapsettomuuden hoitoa keinosiemennyksen, koeputkihedelmöityksen tms. avulla.

Laissa hedelmöityshoidoista (1237/2006) todetaan: ”Tässä laissa säädetään sellaisen hedelmöityshoidon antamisesta, jossa ihmisen sukusolu tai alkio viedään naiseen raskauden aikaansaamiseksi….”

Jos naisen kanssa parisuhteessa oleva nainen hankkii lapsen ollen tietoinen siitä, että kyseinen lapsi ei saa olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana, niin nainen toimii väärin lasta kohtaan: kyseisen lapsen kohdalla ei toteudu jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella oleva synnynnäinen oikeus olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana.

Mitään ihmisen synnynnäistä oikeutta ei voi kukaan milloinkaan ottaa ihmiseltä pois. Vaikka synnynnäinen oikeus ei aina käytännössä toteudu, se ei poista oikeuden olemassaoloa (vrt. ihmisen oikeus omaan omaisuuteensa ei katoa, jos se varastetaan). Jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella oleva synnynnäinen oikeus olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana ei milloinkaan voi toteutua sellaisessa perheessä, jossa lapsi on joko kahden miehen tai kahden naisen hoidettavana (ilman isää tai äitiä).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Palmroos

En osaa itse paremmin sanoa, niin lainaan Masinoija-blogia:

" ”Lapsella on oikeus isään ja äitiin” on puhkihoettu mantra, joka kuulostaa nasevalta, mutta jonka sisältöarvo on lähellä nollaa. Yleensä keskustelu tämän argumentin käyttäjän kanssa etenee suunnilleen seuraavasti:

“Oletko tullut ajatel…”
“LAPSELLA ON OIKEUS ISÄÄN JA ÄITIIN!”
“Tiedätkö tutkimuks…”
“LAPSELLA ON OIKEUS ISÄÄN JA ÄITIIN!”
“Oletko henkilökohtaisesti tav…”
“LAPSELLA ON OIKEUS ISÄÄN JA ÄITIIN!”
“Joo hohhoijaa, suksi suohon.”
“LAPSELLA ON OIK… haha kato, me väiteltiin tuo nurin, ei niillä ole mitään järkeviä perusteita!”

Entä jos voidaan osoittaa, että lapsi kasvaa ihan yhtä onnelliseksi ja tasapainoiseksi jossain muussa ympäristössä? Mitä tälle hokemalle silloin käy? Lapsi tarvitsee turvallisen kodin ja rakastavat vanhemmat, eivätkä homoparien lapset voi nykytiedon valossa sen huonommin tai paremmin kuin heteroparien. Jos olet eri mieltä, antaa tulla sellaisia riippumattomia tutkimustuloksia, joiden taustalla ei ole amerikkalainen kristillinen tutkimuslaitos tai katolinen perinteisiä perhearvoja kunnioittava järjestö (pliis lainatkaa George A. Rekersiä…) – tai tietenkään päin vastoin sukupuolivähemmistöjen etujärjestö. Vihje: tämä ei ole matematiikkaa, joten yksi poikkeava tulos yhteiskunnallisessa tutkimuksessa ei kumoa koko ajatusta. Tulosten pitää olla johdonmukaisia ja toistuvia.

Sitäpaitsi, jatketaanpa tätä logiikkaa – olet siis myös sitä mieltä, että eronneilta yksinhuoltajilta, leskiltä ja vaikkapa niiltä, joiden puoliso on puolet vuodesta työmatkoilla, pitää ottaa lapsi pois? Eikö? Miksi ei? Eikö se lapsi tarvinnutkaan isää ja äitiä?"

Lähde: https://masinoija.wordpress.com/2011/07/05/avoin-k...

Käyttäjän PaulaPlysjuk kuva
Paula Plysjuk

Juho Palmroos, sun vasta-argumenttis on yhtä epäpätevä kuin miksi luokittelet "amerikkalaisen kristillisen tutkimuslaitoksen" tai "katolisen perinteisiä perhe-arvoja kunnioittavan järjestön".

"Entä jos voidaan osoittaa, että lapsi kasvaa ihan yhtä onnelliseksi ja tasapainoiseksi jossain muussa ympäristössä?" - argumentti ei poista sitä tosiasiaa, että jokainen lapsi luonnostaan haluaa, että hänellä on isä ja äiti. Lapset ovat rehellisiä, aitoja ja lahjomattomia.

Miten homoisä vastaa lapselleen, joka kysyy "Miksi minulla ei ole äitiä?" Niin, mitä sinä tässä tapauksessa ehdottaisit vastaukseksi? Tai jos lesboparin lapsi kysyy "Miksi minulla ei ole isää?" Mitä sinä, Juho Palmroos, ehdottaisit vastaukseksi?

Saattaa hyvinkin olla, että kaksi isää tai kaksi äitiä vanhempina pystyvät kasvattamaan lapsensa tasapainoisiksi ja onnellisiksi kansalaisiksi, mutta siitä huolimatta näiltä lapsilta puuttuu jotakin, mitä toisilla lapsilla on.

Odotan mitä vastaat esittämiini kysymyksiini.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

En ota nyt kantaa siihen mitä lasten kasvatusta koskevissa tutkimuksissa kerrotaan - en ole perehtynyt ao. tutkimuksiin.

Juho Palmroos kirjoitti 27.11.2015 12:16: ”Sitäpaitsi, jatketaanpa tätä logiikkaa – olet siis myös sitä mieltä, että eronneilta yksinhuoltajilta, leskiltä ja vaikkapa niiltä, joiden puoliso on puolet vuodesta työmatkoilla, pitää ottaa lapsi pois?”

En ole sitä mieltä, että eronneilta yksinhuoltajilta, leskiltä ja vaikkapa niiltä, joiden puoliso on puolet vuodesta työmatkoilla, pitää ottaa lapsi pois paitsi siinä tapauksessa, jos ao. viranomainen päätyy sellaiseen ratkaisuun.

Kirjoituksessani kerron nimenomaan lapsella olevasta synnynnäisestä oikeudesta, jota ei voi kukaan milloinkaan ottaa häneltä pois. Vaikka synnynnäinen oikeus ei aina käytännössä toteudu, se ei poista oikeuden olemassaoloa (vrt. ihmisen oikeus omaan omaisuuteensa ei katoa, jos se varastetaan). Aikuiset voivat omilla toimenpiteillään vaikuttaa siihen, toteutuuko lapsella oleva ko. oikeus käytännössä vai ei.

Jos naisen kanssa parisuhteessa oleva nainen hankkii lapsen ollen tietoinen siitä, että kyseinen lapsi ei saa olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana, niin silloin nainen omalla toimenpiteellään aiheuttaa sen, että lapsella oleva ko. oikeus ei toteudu käytännössä.

Pyyntö: Jos olet sitä mieltä, ettei jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella ole luontaista/synnynnäistä oikeutta olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana, niin kerro mihin perustuen olet sitä mieltä, ettei lapsella ole tuota synnynnäistä oikeutta.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

"Kirjoituksessani kerron nimenomaan lapsella olevasta synnynnäisestä oikeudesta, jota ei voi kukaan milloinkaan ottaa häneltä pois."

Lapsen oikeus tuntea (sopimuskonteksti huomioiden geneettiset) vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan ei ole ehdoton (jakamaton) ihmisoikeus, vaan se on jo lapsen oikeuksien sopimuksen sanamuotoilulla tulkittu ehdolliseksi vastaamaan tosielämän moniulotteisia perhemuotoja.

Hedelmöityshoitolaissa tämä kohta on ratkaistu varmistamalla luovutetuista sukusoluista syntyneen henkilön tiedonsaantioikeus...

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth

"En osaa itse paremmin sanoa, niin lainaan Masinoija-blogia:"

Jotenkin pateettista ja turhaa on vetäistä ikivanhoja ja paljon kiertäneitä blogeja argumenttien paikalle, vain siksi, että ne ovat jotenkin "hauskoja" tai esittävät kuvitellun tilanteen, jossa vastapuoli esitetään tyhmänä.

Parempi olisi jos jokainen perustelisi kantansa ihan itse. Sopiiko?

Joka tapauksessa tuo mielestäsi "looginen" vastauksesi osoittaa, että lapsen oikeus isään ja äitiin tarkoittaa sinun mielestäsi samaa kuin "lapsi tarvitsee miehen ja naisen huoltajikseen."
Siihenhän tuo loppupäätelmäsikin viittaa. Että yksinhuoltajilta tai paljon yksin lasta hoitavilta äideiltä muka "pitää ottaa lapsi pois."
Sehän olisi järjetöntä! Ja tuon tarjoaminen vastapuolen näkemykseksi on täydellinen esimerkki olkiukko-argumenttivirheestä.

Lapsen tilanne ei sen paremmaksi muutu, jos häneltä viedään toinenkin biologinen vanhempi, jos on toisen jo menettänyt kokonaan tai osittain.

Kyse ei ole vain siitä, että lapsella täytyy olla huoltajina mies ja nainen, vaan kyse on lapsen oikeudesta tuntea itsensä, juurensa, geneettinen perimänsä ja verisukulaisensa.
Tämän kaiken ryöstämistä ei voida puolustella sillä, että lapsesta pidetään hyvää huolta ja lasta rakastetaan. Varmasti rakastetaankin, mutta ei voida jättää huomiotta sitä miten moni sateenkaariperheessä kasvanut lapsi on aikuisena vasta pystynyt avautumaan siitä kivusta ja siitä petetyksi tulemisen tunteesta, kun hän ei ole saanut tuntea eikä edes kaivata toista biologista vanhempaansa.
Hän on miettinyt mistä on saanut tietyt ominaisuudet, siniset silmät tms.

Jossain vaiheessa hän on ymmärtänyt, että hänet on hankittu ilman, että hänen perimmäisiä tarpeitaan ja oikeuksiaan on ajateltu. Koska mies- tai naispari on halunnut itselleen lapsen ja pitänyt sitä omana oikeutenaan.

Kyse ei ole vain koulumenestys- onnellisuusmittauksista, vaan siitä arvokkaasta omaisuudesta, mikä on sukupolvien ketjussa, oman perimänsä tuntemisessa, sen ymmärtämisessä, että on synytynyt omien vanhempiensa rakkaussuhteesta ja tietää mistä ominaisuudet ovat periytyneet. Tietää KUKA lopulta on, suhteessa vanhempiinsa, sukulaisiinsa ja että on omassa sukupuussaan omalla paikallaan.

Kaikki tämä rakentaa meitä ihmisinä. Luo juuret ja turvallisuuden tunteen, tunteen, että kuuluu johonkin.
Ja merkitystä on myös sillä, että isän rakkaus lapseen on erilaista kuin äidin rakkaus, ja sillä on oma tehtävänsä. Nämä tasapainottavat ja täydentävät toisiaan. Myös isän rakkaus tyttäreen on erilaista kuin isän rakkaus poikaan. Äidin rakkaus poikaan on erilaista kuin äidin rakkaus tyttäreen.
Kaikella tällä on oma tarkoituksensa ja sukupuolten erilaisuudessa on rikkaus ja tarpeiden täyttymys. Tasapaino.

Isättömien lasten kohdalla on mm. neuvoloissa huomattu ilmiö nimeltä "miehen nälkä." Samaa olen huomannut työssäni lasten ja perheiden parissa. Isyys ja äitiys eivät ole yhdentekeviä asioita lapsen elämässä, jotka voidaan korvata hyvällä kodilla ja sukupuolineutraalilla vanhemmuudella.
Ihmisen ja lapsen tarpeet menevät paljon syvemmälle kuin jokapäiväisten aineellisten tarpeiden täyttämiseen. Tai edes siihen, että hänestä huolehditaan ja välitetään. Kysymys on identiteetistä ja siitä luonnollisesta tarpeesta, joka meillä on oman perheemme tuntemiseen. Moni etsii ulkomaita myöten verisukulaisiaan, ja nytkö vain päätetään että verisiteet eivät merkitse (saa merkitä) yhtään mitään?

Kaiken tämän vähättely ja korvaaminen rakastavalla kodilla ja vastuullisilla huoltajilla painottaa vain lopulta sitä, että aikuisten täytyy saada se mitä he haluavat. Ja lapselle täytyy riittää se minkä aikuiset sanovat riittävän. Isän tai äidin kaipuusta ei saa puhua.

Tuollaiset kuvitellut dialogipätkät eivät tätä keskustelua yhtään rikastuta, eikä myöskään ehdotukset yksinhuoltajien lapsien huostaanotoista. Ne osoittavat vain, ettet ole ymmärtänyt mistä tässä on perimmältään kysymys. Varsinkin tilanteessa jossa isä on paljon työmatkoilla. Ratkaisu: lapsi pois? Minne pois? Ihan oikeasti, et voi olla noin yksinkertainen. Näissä tilanteissa, joissa isä on elossa, vaikka vanhemmat ovat ehkä eronneet tai isä muuten paljon poissa, täytyy painottaa isän suhdetta lapseen. Tietysti.

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen

"Jos lesboparin lapsi kysyy "Miksi minulla ei ole isää?" Mitä sinä, Juho Palmroos, ehdottaisit vastaukseksi?"

Voisi esim. vastata, että joissakin joissakin perheissä on isä ja äiti, joissakin 2 äitiä, joissakin vain isä tai äiti. Joillakin ei ole vanhempia ollenkaan. Eli että on erilaisia mutta samanarvoisia perheitä. Simppeli homma.

"Siitä huolimatta näiltä lapsilta puuttuu jotakin, mitä toisilla lapsilla on."

Samalla logiikalla pitäisi tasapäistää kaikki perheet samanlaisiksi, kaikille punainen tupa ja perunamaa. Isän ja äidin luoma 'ideaali' kumpuaa uskonnollisesta fanatismista, ei tieteellisestä tutkimuksesta.

"jokainen lapsi luonnostaan haluaa, että hänellä on isä ja äiti"

Ja tätä todistaa mitkä tieteelliset tutkimukset?

Käyttäjän tuomaspetri kuva
Tuomas Leppiaho

Missään kohtaa Hedelmöityshoitolaissa ei määritetä, että keinohedelmöityksen kohteena tulisi olla nimenomaan lapsettomuudesta kärsivä nainen, jolloin siltä osalta tervekin naispari voi turvautua hedelmöityshoitoon.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Samoilla perusteilla pitäisi sitten sanoa heteroavioparillekin, jonka mies on jostain syystä hedelmätön, että naisen kannattaa sitten harrastaa seksiä jonkun toisen miehen kanssa saadakseen lapsia.

Eihän mitään hedelmöityshoitoja oikeasti tarvita aviomiehen hedelmättömyyden vuoksi!

Miksi nyt sitten kuitenkin on ajateltu, että lapsen hankkiminen toisen miehen kanssa olisi jonkinlainen ongelma?

Kerro se.

Janne Järvenoja

Lastenluojelulain mukaan lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Laissa puhutaan huoltajista eikä siitä että lapsella on isä ja äiti.

Tuollainen ajattelu, jossa "synnynnäisiä oikeuksia" on jokin sellainen vanhankantainen mielikuva ydinperheestä, jossa on isä ja äiti ei mitenkään turvaa niitä oikeuksia, joissa esimerkiksi lastensuojelulaissa puhutaan. Ei se että perheessä on isä ja äiti mitenkään turvaa sitä, että lapsella olisi esimerkiksi alkoholismista ja perheväkivallasta vapaa ja kehitystä edistävä ympäristö. Naiset ovat kautta aikojen tehneet lapsia miesten kanssa, joiden kanssa ei ole olllut tarkoituskaan perustaa perhettä, samoin miehiä, jotka ovat kyllä hoitaneet fyysisen puolen hankkeesta ilman mitään tarkoitustakaan alkaa parisuhteen tai olla suunnittelemattomalle lapselle isä. Biologinen tapahtuma ei luo välttämättä äitiyttä, eikä tee biologista isää todelliseksi isäksi tuossa "synnynnäisen oikeuden" mallissa.

Noihin tutkimuksiin on syytä tutustua ja luoda fakta- eikä uskomuspohjainen kuva maailmasta, joka perustuu lähinnä omiin oletuksiin ja mielikuviin kuin todellisuuteen. Kun kotona puhuttiin tasa-arvoisesta avioliitosta, murrosikäinen poika ihmetteli miten sellaista oikeutta ei ollut, piti sitä itsestäänselvyytenä. Eikä omaan lähipiiriin kuulu mitään muita kuin ihan perinteisiä perheitä.

Tuo "synnynnäinen oikeus" ei takaa lapselle sitä suojaa, jota esimerkiksi lastensuojelulailla suojellaan ja ongelma on aivan eri mittaluokassa kuin se, että muutama lesbo- tai homopari hankkii lapsen, jolle haluavat tarjota sellaisen ympäristön, jota lastensuojelulailla haetaan.

Jos haluat oikeasti suojella lapsia etkä vain puhua omista ennakkoluuloista ja niistä kumpuavista käsityksistäsi, apua varmasti voi antaa. Esimerkiksi http://www.mieskaverit.fi/mieskaverit/ on hyvä tapa tehdä tätä työtä konkreettisesti - eikä ottaa tikunnokkaan seksuaalisia vähemmistöjä. Silloin on tosin syytä olla siirtämättä lapsille omia ennakkoluulojaan.

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth

Tuo mieskaveri-käytäntö juuri osoittaa, että sukupuolella on väliä kun on kyse lapsesta, lapsen kasvusta ja vanhemmuudesta.

Eikä tässä oteta tikunnokkaan seksuaalivähemmistöjä heidän suuntautuneisuutensa vuoksi, vaan ylipäätään kaikki aikuiset, joiden mielestä aikuisen oikeus lapseen on suurempi ja tärkeämpi kuin lapsen oikeus isään ja äitiin.

Yhtä väärin ovat yksinäisten naisten hedelmöitys"hoidot".

Tässä asiassa on ihan turha ketään aikuista esittää "uhrina". Itseltäni ei ainakaan tipan vertaa heru myötätuntoa lasta haikaileville sinkuille ja nais- ja miespareille. Aikuinen ei siihen kuole, jos ei sitä omaa lasta yksinäiselle miehelle tai naiselle, tai mies- tai naisparille jostain järjesty. Kaikkea ei vain voi saada, se olisi pitänyt jo lapsena oppia.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Suomen kielessä hoito tarkoittaa myös tilapäistä seksikumppania :

"
Hoito

1) yhden yön seksijuttu, pano
2) lyhytaikainen lähinnä seksiperustainen seurustelusuhde, säätö
3) pano- tai säätökumppani
"

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Palmroos

Täällähän oli paskamyrsky noussut päivän aikana. En noihin miljoonaan pointtiin jaksa mennä, senkin uhalla että aitoavioliittolaiset palaavat illalla leiriinsä ja kertovat tarinoita urotöistään ja selkävoitostaan jumalattomia sekulaarisuvakkeja vastaan. Netissä on se hyvä puoli, että aina on joku, joka on valmis katsomaan bluffisi.

Tämän voisi heittää - jos teidän mielestänne lapsella on objektiivinen oikeus isään ja äitiin (mantra, jolle en ole vieläkään nähnyt perustelua joka olisi muuta kuin kehäpäätelmä. Tik tak), niin mitenkäs kaikki nykyisinkin jo sateenkaariperheissä asuvat lapset? Pitäisikö heitäkin alkaa valtion pakottamana visiteeraamaan ei-kotivanhempansa luona vain siksi, että Oikeus Isään ja Äitiin(TM)? Neuvolatyöntekijöiden mutut on pelkkää huminaa tuulessa, kun on sitä ihan oikeaakin tutkimustietoa saatavilla... Ja blogistia lainatakseni:

"En ota nyt kantaa siihen mitä lasten kasvatusta koskevissa tutkimuksissa kerrotaan - en ole perehtynyt ao. tutkimuksiin."

Niin. Kannattaisiko perehtyä? Vai onko pelko perseessä että omat uskomukset järkkyisivät?

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Juho Palmroos, pyydän sinua perustelemaan yksiselitteisesti mihin perustuen jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella ei mielestäsi ole synnynnäistä oikeutta olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana. Ajattele asiaa nimenomaan vielä syntymättömien lasten näkökulmasta - siis tulevien lasten ko. synnynnäisen oikeuden kannalta.

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Palmroos

Argumentoinnin perusetiketti: Ken esittää väitteen, hällä todistustaakka. Jos X väittää "lapsella oikeus isään ja äitiin", niin ei ole Y:n tehtävä osoittaa todisteita miksi näin _ei_ ole.

Tarpeeksi tullut seurattua, niin nettikeskusteluissa kuin naamatusten, fundamentalistien keskusteluja, että "yksiselitteisesti" tuossa pyynnössäsi on yhtä tyhjän kanssa. Vaikka miten perustelisin, niin se ei sinulle riittäisi. Tunnetaan muuten argumentointivirheiden kielellä termillä "moving the goalposts".

"Moving the goalposts is an informal logical fallacy in which previously agreed upon standards for deciding an argument are arbitrarily changed once they have been met. This is usually done by the "losing" side of an argument in a desperate bid to save face. If the goalposts are moved far enough, then the standards can eventually evolve[1] into something that cannot be met no matter what (or anything will meet said standard if the losing side is trying to meet the standard using this tactic)."

Lähde: http://rationalwiki.org/wiki/Moving_the_goalpost

Niin, ja tuota kutsutaan lähdeviitteeksi. Suosittelen.

Ja ihan Juho vaan.

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen Vastaus kommenttiin #15

"Vaikka miten perustelisin, niin se ei sinulle riittäisi."

Tämä onkin nettikeskustelun haaste, ihmiset ovat poteroissaan vaikka uutta tietopohjaista tietoa olisikin olemassa. Uuden Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan ihmiset eivät muuta mieltään vaikka uusi tieto kumoaisi mielipiteen:

'A new study from the University of Iowa has found this friend will argue their point no matter what, even if you prove them wrong and even if it ends up costing them money.'
http://www.medicaldaily.com/confirmation-bias-stoc...

Tulos pätee varsin hyvin keskustellun onko kaikilla pariskunnilla samat oikeudet vai ei.

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Palmroos Vastaus kommenttiin #16

Niin, aika Sisyfoksen työtä tämä. No, onpa tuo laki jo mennyt läpi, niin samapa tuo miten me täällä suitamme pieksemme.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #17

"No, onpa tuo laki jo mennyt läpi,...".
Siis mikä laki on jo mennyt läpi?

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Palmroos Vastaus kommenttiin #19

"Siis mikä laki on jo mennyt läpi?"

Olisiko tuo sukupuolineutraali avioliitto (joka siis voimaantullessaan takaa myös yhtäläiset adoptio-oikeudet).

Aah, homosaatio <3

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #21

Juholle: Tämän blogin aihe ei koske sukupuolineutraalia avioliittolakia.

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Palmroos Vastaus kommenttiin #22

Anna bannia. Kuitenkin haluat ;)

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #15

Juholle tiedoksi: Ainakaan minä en ole täällä esittänyt mainitsemaasi väitettä "lapsella oikeus isään ja äitiin".

Siirrät näköjään jostain syystä keskustelua sivuun itse asiasta.

Väitteen ”Jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella on synnynnäinen oikeus olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana” sanoma perustuu YK:n Yleissopimuksen lapsen oikeuksista ja Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirjan tulkintaan. Tuon asian voi päätellä myös arkijärjellä.

Aihetta koskevaa luettavaa:
1. YK ja lapsen oikeudet: Lapsella on sitova ihmisoikeus isään ja äitiin http://www.aitoavioliitto.fi/artikkelit/yk-ja-laps...
2. Yleissopimus lapsen oikeuksista http://www.ihmisoikeudet.net/uploads/materiaali/YK...
3. Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeu...
4. Implementation Handbook for the Convention on the Rights of the Child http://www.unicef.org/publications/index_43110.html

Juholle: Pyydän sinua perustelemaan yksiselitteisesti mihin perustuen jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella ei mielestäsi ole synnynnäistä oikeutta olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana.

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Palmroos Vastaus kommenttiin #18

"Väitteen ”Jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella on synnynnäinen oikeus olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana” sanoma perustuu YK:n Yleissopimuksen lapsen oikeuksista ja Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirjan tulkintaan. Tuon asian voi päätellä myös arkijärjellä."

Niin, aivan, tottakai. Sellainen muotoseikka vaan, että Unicefin dokumentista avainsanoja hakiessani ei puhuta "isästä ja äidistä" mitään, ainoastaan vanhemmista _ja laillisista huoltajista_. Ainoa kohta joka edes liippasi likeltä, oli 7. artiklan 1. kohta, eikä sekään erittele biologisia tai kasvattivanhempia. Myöskään lisäpöytäkirjoissa ei puhutta mitään isistä ja äideistä.

Lähteiden käytöstä vielä sen verran, että ennen kuin linkkaat, niin varmista että se tukee väitettäsi.

Lapsella on oikeus rakastaviin vanhempiin ja turvalliseen kasvuympäristöön. Isi ja äiti -konsepti ei ole tuota ehdottomampi.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #20

Juho, suosittelen perehtymään Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirjan (Implementation Handbook for the Convention on the Rights of the Child) sisältöön, niin voit huomata, että YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista lapsen vanhemmilla tarkoitetaan ensisijaisesti lapsen biologisia vanhempia. Asian voi päätellä myös arkijärjellä.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

"Jos naisen kanssa parisuhteessa oleva nainen hankkii lapsen ollen tietoinen siitä, että kyseinen lapsi ei saa olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana, niin nainen toimii väärin lasta kohtaan"

Aloitat ensin siteeraamalla lakia edes selittämättä miksi ja sitten suollat siihen jatkoksi tällaista tunteisiin vetoavaa tuubaa, joka ei perustu mihinkään tosiasioihin. Suoraan sanottuna kelvotonta argumentointia, jos yritit yhdistää lainkohdan lukijan mielessä pelkkään mutuun, jota kirjoitat sen jälkeen.

Se nainen voi toimia lasta kohtaan paljon paremmin kuin toinen, miehen kanssa naimisissa oleva, nainen toimii tehdessään täysin samoin. Pelkästään parisuhteen osapuolten sukupuolista et pysty mitenkään kertomaan, ovatko he lapselle hyvät vanhemmat vai eivät.

Ja tuosta sanaleikistä: Kyllä lapsettomuutta silloin hoidetaan jos hedelmöityshoidon tarkoitus on lapsen saaminen. Lapsettomuus ei tässä ole tauti tai vamma, mutta yhkäkaikki, sitä hoidetaan.

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Palmroos

"Mutku raamatussa sanotaan et homoilu on kauhistus!"

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

"Mutku raamatussa sanotaan et homoilu on kauhistus!"
Juholle: Poistan jatkossa vastaavat asiattomat tekstit.
Palvelun tarjoajan ohjeistusta kirjoittajille: Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Palmroos Vastaus kommenttiin #26

Olkoonkin asiatonta, mutta eikös Jahve jotakuinkin noin sanonut? Leviticus 18:jotain oli muistaakseni paikka.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Hannu Ala-Ollalle: Sinun mielestäsi kyseessä on siis lapsettomuuden hoito/hoitaminen, kun sellainen nainen ”keinosiemennetään”, joka voisi tulla raskaaksi olemalla sukupuoliyhteydessä miehen kanssa.
Lapsettomuus: raskauden jääminen alkamatta, vaikka hedelmällisyysikäinen pari on vuoden ajan säännöllisesti ollut sukupuoliyhteydessä ilman raskaudenehkäisyä
http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=Lapsett...
Kerrothan miten kaksi naista voi olla keskenään sukupuoliyhteydessä.

Käyttäjän tuomaspetri kuva
Tuomas Leppiaho

Ihan vain tässä välissä haluan selventää, että kysyttiinkö tässä juuri sitä että millä tavalla kaksi naista voi harrastaa keskenään seksiä?

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #31

Tuomas, en ole kysynyt sitä millä tavalla kaksi naista voi harrastaa keskenään seksiä.

Kyse oli sukupuoliyhteydestä. Kirjoitin ”Kerrothan miten kaksi naista voi olla keskenään sukupuoliyhteydessä.”

Haluan tietää tuon, koska lapsettomuudella tarkoitetaan seuraavaa: raskauden jääminen alkamatta, vaikka hedelmällisyysikäinen pari on vuoden ajan säännöllisesti ollut sukupuoliyhteydessä ilman raskaudenehkäisyä.
http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=Lapsett...

Hedelmöityshoito tarkoittaa lapsettomuuden hoitoa keinosiemennyksen, koeputkihedelmöityksen tms. avulla.

Haettiin "yhdyntä" Kielitoimiston sanakirjasta: sukupuolitoiminto jossa siitintä liikutetaan emättimen sisällä (siemensyöksyyn asti), sukupuoliyhdyntä, -yhteys, -akti, koitus.
=>Tulkitsen asiaa siten, että kaksi naista ei voi olla keskenään sukupuoliyhteydessä.

Käyttäjän tuomaspetri kuva
Tuomas Leppiaho Vastaus kommenttiin #32

Sukupuoliyhteys on sukupuolielimeen, suuhun tai peräaukkoon kohdistettua penetraatiota (tai siihen rinnastettava tointa) joka suoritetaan sukupuolielimellä tai muulla ruumiinosalla tai esineellä. Siihen liittyy seksuaalinen osa-alue, eli teolla tulee olla seksuaalinen päämäärä. Tällöin sukupuoliyhteyden ei tarvitse olla peniksella tapahtuvaa vaginaalista penetraatiota, vaan se voi olla esimerkiksi oraalinen tai esineellä suoritettava. Tästä seuraa, että seksi on missä tahansa muodossa (lukuunottamatta pettingiä) sukupuoliyhteyttä.

Lisäksi, kuten totesin aiemmin, missään kohtaa Suomen hedelmöityslakia ei todeta että keinohedelmöityksen kohteena tulee olla lapsettomuudesta kärsivä henkilö, vaan esimerkiksi naispari jonka osapuolet ovat hedelmällisiä voi (molemmat tai jompi kumpi) hakeutua keinohedelmöitykseen.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #33

Tuomas, kirjoitit ilmeisesti tarkoituksella hedelmöityslaista, vaikka tarkoittanet lakia hedelmöityshoidoista (1237/2006).
Ota huomioon, että sanoilla hedelmöitys ja hedelmöityshoito on merkityseroa.

Kirjoitat keinohedelmöityksestä, vaikka tarkoittanet laissa 1237/2006 tarkoitettua hedelmöityshoitoa. Noilla sanoilla on merkityseroa.

Laissa hedelmöityshoidoista kerrotaan hedelmöityshoidosta, ei hedelmöityksestä, hedelmöittämisestä eikä keinohedelmöityksestä.

Blogikirjoitukseni avainsana on hoito: lain 1237/2006 soveltaminen on tarpeetonta sellaisen naisen kohdalla, joka ei tarvitse lääketieteellisen syyn vuoksi hedelmöityshoitoa, eli silloin jos nainen voi tulla raskaaksi mikäli hän on sukupuoliyhteydessä miehen kanssa. Tuollainen nainen on terve lapsen saamista ajatellen, eikä häntä siksi tarvitse hoitaa laissa 1237/2006 tarkoitetulla tavalla.

Käsittääkseni laki hedelmöityshoidoista on tarkoitettu sovellettavaksi tapauksissa, joissa lääketieteellisen syyn vuoksi ei kyetä aikaansaamaan lasta.

Ilmeisesti yliopistosairaaloissa annetaan laissa 1237/2006 tarkoitettua hedelmöityshoitoa vain lapsettomuuteen, jonka katsotaan johtuvan lääketieteellisestä syystä. Jos noin on, niin päätös on järkevä.

Terve nainen ei tarvitse hedelmöityshoitoa!

Käyttäjän tuomaspetri kuva
Tuomas Leppiaho Vastaus kommenttiin #36

Suomessa ei ole hedelmöityslakia, vaan ainoastaan hedelmöityshoitolaki. Unohdin sis ilmeisesti sanan "hoito".

Hedelmöityshoitolaissa ei määritellä sitä, että hedelmöityshoitoa voisi saada ainoastaan kliinisesti lapseton nainen. Mikäli näin olisi, se määriteltäivä laissa. Hedelmöityshoitoa koskevan lain (1237/2006) 8 § määrittää esteet hedelmöityshoidon ja keinohedelmöityksen antamiselle, ja ko. luvussa esteeksi ei mainita sitä, että hoidettava ei ole kliinisesti lapseton. Itse asiassa koko laki määrittää heti alussa soveltamisalansa näin:

"Tässä laissa säädetään sellaisen hedelmöityshoidon antamisesta, jossa ihmisen sukusolu tai alkio viedään naiseen raskauden aikaansaamiseksi. Tässä laissa säädetään myös sukusolujen ja alkioiden luovuttamisesta ja varastoinnista hedelmöityshoitoa varten."
Tällöin hedelmöityshoidoksi lasketaan myös sellainen alkionsiirto, jossa hoidettava osapuoli ei ole kliinisesti lapseton. Tällöin tervekin (ei-lapseton) voi käyttää hedelmöityshoito, koska mikään osa lakia sitä ei kiellä.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

"Kerrothan miten kaksi naista voi olla keskenään sukupuoliyhteydessä"

Se on kuule ihan heidän yksityisasiansa.

Eikä sillä ole mitään tekemistä sinun pelkkään semantiikkaan epätoivon vimmalla takertuvaan pointtiisi. Minäkin käytän hoitoainetta melkein päivittäin suihkussa vaikkei hiuksiani vaivaa mikään.

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Ei sitä sukupuoliyhteyttä tarvita, jos mies inhottaa. Mukimenetelmä on hyvin käyttökelpoinen!

Käyttäjän OutiMki kuva
Outi Mäki

Tehtiinpä kerran tutkimus, jossa varastettiin muutamalta ihmiseltä polkupyörä ja katsottiin, mitä siitä kullekin seuraa. Rikkaat ostivat uudet polkupyörät, joten heille ei varkaudesta koitunut mitään haittaa. Uudet pyörät olivat entisiä paremmat. Köyhät alkoivat pyöräilyn sijaan kävellä, koska heillä ei ollut varaa uuteen pyörään. Heidän kuntonsa parani entisestään, joten heille oli varkaudesta suorastaan hyötyä. Tutkimuksen lopputulos: polkupyörävarkaus hyödyttää sitä, keltä pyörä viedään. Oliko varkaus oikein? Sitä ei tutkittu.

Moni lapsi kasvaa onnelliseksi ja tasapainoiseksi SOS-lapsikylässä. Siitä ei voi päätellä, että on täysin se ja sama, kasvaako lapsi vanhempiensa kanssa vai lastenkodissa.

Käyttäjän OutiMki kuva
Outi Mäki

Mitä tiedämme 100%:n varmasti:
- Jokaisella lapsella on alun perin tasan yksi isä ja tasan yksi äiti asuinpaikasta ja -muodosta riippumatta.
- Kaksi naista ei ole milloinkaan ihmiskunnan historiassa saanut yhteistä lasta. Ei, vaikka heidän rakkautensa olisi kuinka rannatonta ja ääretöntä. Lapsi ei synny pelkästä tunteesta vaan munasolusta ja siittiöstä.
- Aina, kun nainen saa lapsen, jonka isän hän on eliminoinut lapsen elämästä, hän saa lapsen yksin. Se lapsi ei synny äidin ystävälle, mummolle, sisarelle, rakastetulle tai kenellekään muulle. Äitiä kohtaan tunnettu tunne yksinään ei tee tunteen kokijasta äitiä, isää tai vanhempaa. Oheiskasvattajan se voi tehdä.
- Kun tieteelliset tosiasiat tietoisesti sivuutetaan, kysymys on taantuneisuudesta, utopiasta, virtuaalimaailmasta tai lujasta uskosta olemattomaan.
- Jos lapsi saa tietää isänsä nimen vasta täytettyään 18 vuotta - eikä lapsena ollessaan eli alle 18v - hänen kohdallaan on rikottu YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen artiklaa 7.
- Sukulaisuus ei synny yhdessä asumisesta, tunteesta tai tahtomisesta. Sukulaisilla on yhteistä geeniperimää. He kuuluvat samaan sukupuuhun. Kun YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen artikla 8 sanoo, että lapsella on oikeus säilyttää sukulaissuhteensa, sillä tarkoitetaan sukulaissuhteita eikä naapureita, äidin ystäviä tai kokoelmaa tuntevia ja tahtovia ihmisiä tms.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Lainaus Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirjasta (Inka Hetemäki) https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeu...
”…keinohedelmöitystä koskevan lain tulisi suojella lasten oikeuksia ja hyvinvointia, ei vastata lapsettomien parien tarpeisiin.”

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Tekstiä Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirjasta (Inka Hetemäki), sivuilta 83-85.
https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeu...
Käsikirja on käännös ja lyhennelmä teoksesta Implementation Handbook for the Convention on the Rights of the Child
http://www.unicef.org/publications/index_43110.html

”mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa”

Mitä ”vanhemmilla” tarkoitetaan?

Muutama vuosikymmen sitten ”vanhemman” määritelmä oli kohtalaisen suoraviivainen. Oli olemassa ”biologisia” vanhempia, joita joskus kutsuttiin ”luonnollisiksi” tai ”syntymävanhemmiksi”. Toisaalta saattoi olla myös ”henkisiä” tai ”huoltavia vanhempia”, kuten otto- tai sijaisvanhemmat, jotka toimivat lapsen ensisijaisena huoltajana läpi koko tämän varhaislapsuuden. Nykyisin termillä ”biologinen” vanhempi saattaa kuitenkin olla monimutkaisempi merkitys. Esimerkiksi munasoluluovutuksessa biologinen vanhempi voi olla joko geneettinen vanhempi (munasolun luovuttaja) tai synnyttäjä-äiti.

Maat ovat antaneet selityksiä ja tehneet varaumia tähän oikeuteen voidakseen esimerkiksi turvata biologisten vanhempien anonymiteetin adoptiotilanteissa, tai sukusoluluovuttajien anonymiteetin keinotekoisen hedelmöityksen tai kohdunvuokrauksen yhteydessä. Varaumia on perusteltu sillä, että ne ovat lapsen edun mukaista, mutta komitea ei ole hyväksynyt näitä argumentteja.

Kun ajatellaan lapsen oikeutta tuntea vanhempansa, on kohtuullista olettaa, että ”vanhemmilla” tarkoitetaan geneettisiä vanhempia (tämä tieto on lapselle oleellinen jo lääketieteellisistä syistä) ja synnyttäneitä vanhempia. Jälkimmäinen tarkoittaa synnyttänyttä äitiä ja isyyden tunnustanutta isää, joka on parisuhteessa äitiin lapsen syntymisen aikana (tai mitä tahansa isän sosiaalinen määritelmä onkin kulttuurin sisällä - olennaista on, että nämä sosiaaliset määritelmät ovat tärkeitä lapsille identiteetin muovaajina). Lisäksi ”vanhempiin” tulisi loogisesti myös sisällyttää lapsen henkiset vanhemmat, jotka ovat hoitaneet lasta merkittäviä ajanjaksoja varhaislapsuuden ja lapsuuden aikana. Myös nämä henkilöt ovat läheisesti sidoksissa lapsen identiteettiin ja näin ollen liittyvät lapsen oikeuksiin artiklan 8 mukaisesti.

”Mikäli mahdollista” määritelmän merkitys

On välttämätöntä tehdä ero eri tilanteiden välillä:

1 Joskus vanhempaa ei voida tunnistaa, esimerkiksi, jos äiti ei tiedä, kuka isä on tai jos lapsi on hylätty. Sopimusvaltiot voimat toimia vain vähän asian korjaamiseksi, mutta artiklan 2 nojalla lainsäädännön täytyy taata, ettei lapsia saa tällaisissa tapauksissa syrjiä.

2 Toininaan äiti kieltäytyy tunnustamasta isää (myös äärimäisissä olosuhteissa, esimerkiksi insestitapauksissa tai kun lapsen isä on raiskannut äidin). Vaikka äideiltä voitaisiin laillisesti vaatia isän nimeämistä, olisi tätä vaikeaa panna toimeen ja äidin oikeuksien ja lapsen oikeuksien välillä syntyisi mahdollisesti ristiriitaa. Monissa maissa avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isät kieltäytyvät tunnustamasta isyyttään. Komitea tunnustaa, että tämä on paljolti kulttuurinen ongelma, mutta myös uskoo, että valtio voi aktiivisesti auttaa äitejä saamaan lapsensa isyyden vahvistettua.

3 Myös valtio voi päättää, että vanhempaa ei tulisi tunnustaa. Tällainen tilanne on käsillä esimerkiksi silloin, kun adoptiolaita rajoittavat lapsen oikeutta saada tietää, että hänet on adoptoitu tai tietää keitä hänen geneettiset vanhempansa ovat. Lapsi ei saa tietää vanhemmistaan myöskään silloin, os laki vaatii isyyden väärentämistä syntymätodistukseen, koska isä ei ole äidin kanssa naimisissa. Lapsi jää myös ilman tietoa, jos sukusolun luovutus on tapahtunut nimettömänä.

Tämä kolmas tapausluokka, ”valtion hyväksymä salassapito”, rikkoo tarpeettomasti lapsen oikeutta ”mikäli mahdollista” tuntea geneettiset vanhempansa. Komitea on toistuvasti ilmaissut huolensa laeista, jotka estävät lasta saamasta tietoa syntymäolosuhteistaan tai biologisilta vanhemmistaan. Komitea on lisäksi tehnyt selkeitä suosituksia siitä, että lapsilla tulee olla tähän tietoon laillinen oikeus.

”Yhdistyneiden Kansakuntien julistuksessa sosiaalisista ja oikeudellisista periaatteista lasten huollossa ja suojelussa, erityisesti sijaishuollossa sekä kansallisissa ja kansainvälisissä lapseksiottamisessa”, todetaan, että ”niiden henkilöiden, jotka ovat vastuussa lapsen huolenpidosta, tulisi tunnustaa kasvattilapsen tai adoptiolapsen tarve tietää oma taustansa, ellei tämä ole vastoin lapsen etua” (artikla 9).

Artiklassa 7 ei viitata ”lapsen” etuun, vaikka jotkut valtuutetut ehdottivat tätä yleissopimuksen luonnosteluistunnoissa. Sanat ”mikäli mahdollista” näyttää toimivan paljon tiukempana ja vähemmän subjektiivisena vaatimuksena kuin ”lapsen etu”. Sanat osoittavat, että lapset ovat oikeutettuja tietämään syntyperänsä, jos se on mahdollista, vaikka sitä pidettäisiinkin heidän etunsa vastaisena. Toisaalta yleissopimus kokonaisuudessaan antaa ymmärtää, että jo lasta ehdottomasti vahingoittaisi hänen vanhempiensa henkilöllisyyden selvittäminen, häntä voitaisiin estää saamasta näitä tietoja. Tätä tulkintaa tukee se, että ”mikäli mahdollista” käsittää myös lapsen oikeuden olla vanhempiensa huolehdittavana – eikä kukaan voi väittää, ettei tässä yhteydessä olisi tärkeä harkita lapsen etua. Silti on selvää, että lapsen oikeus tietää syntyperänsä voidaan kieltää lapsen etuun vedoten ainoastaan hyvin äärimmäisten ja selkeiden olosuhteiden perusteella, ja tämä päätös tulee voida arvioida uudelleen myöhempänä ajankohtana.

Joskus salaamista voidaan tarvita lapsen äidin suojelemiseksi sosiaalisen tuomitsemisen äärimmäisiltä muodoilta, kuten hyljeksinnältä, vahingoittamiselta tai kuolemalta. Tällaisissa tilanteissa ovat vastakkain kaki oikeutta: lapsen oikeus tietää alkuperänsä ja äidin oikeus luottamuksellisuuteen ja suojeluun. Artikla 30 ”Haagin yleissopimuksessa koskien lapsen suojelua sekä yhteistyötä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa” (1993)ks. artikla 21, sivu 226) puolustaa äitien oikeuksia, ja valtuuttaa valtion epäämään tietoa vanhempien henkilöllisyydestä. Niillä mailla, jotka ylläpitävät adoptiosalaisuutta suojellakseen äitiä, tulisi kuitenkin olla määräyksiä siitä, miten tieto voidaan luovuttaa lapselle joko äidin luvalla tai aikana, jolloin äidille ei koidu tiedonannosta vahinkoa. Komitea ei ole hyväksynyt perusteluja adoptiolasten asiakirjojen väärentämiselle.

Samanlaiset perustelut ovat voimassa, jos syntyperä väärennetään aviorikostilanteessa. Jotkut maat vaativat, että aviomiehet ovat kaikkien avioliitossa syntyneiden lasten laillisesti tunnustettu isä. Monissa tapauksissa tähän liittyy äidin rikoskumppanuus, mikä on luultavasti lapselle enemmän eduksi kuin haitaksi. On kuitenkin eri asia, valehtelevatko yksilöt syntyperästä vai ohjaako valtio tällaiseen epärehellisyyteen. Joissain olosuhteissa molemmat vanhemmat haluavat lapsen todellisen syntyperän todentavan, mutta lait estävät sen.

Munasolun ja spermalahjoituksen salaamista perustellaan yleensä kahdella syyllä: ensiksikin, ettei ole lapsen edun mukaista tietää omasta keinotekoisesta hedelmöityksestään. Tämä ei kuitenkaan erityisesti vakuuta, varsinkin kun on lääketieteellisiä syitä tietää geneettinen syntyperänsä. Toiseksi väitetään, että sukusolun lahjoittajia ei saada tarpeeksi, elleivät he voi luovuttaa nimettöminä. Lainsäädännöllä voidaan kuitenkin turvata luovuttajavanhemman vaoaus elatusavusta. Lisäksi joidenkin maiden kokemus on osoittanut, että mahdollisuus tunnistetuksi tulemiselle ei karkota lahjoittajia. Joka tapauksessa, keinohedelmöitystä koskevan lain tulisi suojella lasten oikeuksia ja hyvinvointia, ei vastata lapsettomien parien tarpeisiin. Komitea on kommentoinut luovuttajan nimettömyyden olevan ristiriidassa yleissopimuksen kanssa.

”…mikäli mahdollista, - - olla heidän hoidettavanaan”

Tätä oikeutta tulee tulkita yhdessä kolmen muun artiklan kanssa: artiklan 5, jossa tunnustetaan vanhempien etusijan ohella ”paikallisen tavan mukaisen suurperheen tai yhteisön” merkitys (ks. sivu 64); artiklan 9, jossa edellytetään, ettei ”lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi, kun - - se on lapsen edun mukaista” (ks. sivu 98); ja artiklan 18, joka tukee periaatetta, että molemmat vanhemmat ovat vastuussa lastensa hoitamisesta, valtion asianmukaisesti tukemana (ks. sivu 181). Artikla 27, jossa edellytetään valtiolta tarvittaessa aineellista tukea lapsen hoitamiseen, on myös oleellinen.

Oikeus ”olla kummankin vanhemman hoidettavana” edellyttää toisaalla olevalta vanhemmalta aktiivista osallistumista lapsen elämään; ei riitä, että vain pelkästään maksaa tukea toiselle vanhemmalle tai että valtio maksaa tukea lapselle (ks. artikla 27(4), sivu 302). Toisin kuin artikla 5, jossa viitataan (vaikka rajoitetusti) vanhempien ja muiden oikeuksiin, artikla 7 on muodostettu lapsen oikeuden kannalta, ei vanhempien.

Kuten oikeutta tuntea vanhempansa, myös oikeutta olla vanhempiensa hoidettavana on täsmennetty sanoilla ”mikäli mahdollista”. Tämä ei ehkä toteudu, jos vanhemmat eivät ole tunnustaneet lasta tai jos valtion virkamiehet ovat arvioineet, ettei vanhempien huoltajuus ole lapsen edun mukaista (ks. artikla 9, sivu 98). Valtiolla on kuitenkin vastuu todistaa vanhempien sopimattomuus huoltajiksi, sillä yleissopimuksessa vaalitaan yleisperiaatetta, jonka mukaan tavallisissa olosuhteissa lasten on paras olla vanhempiensa kanssa.

Oikeus olla vanhempiensa hoidettavana saattaa muodostua ongelmalliseksi silloin, kun lapset itse päättävät, etteivät he halua olla vanhempiensa luona. Monet tuhannet kodittomat lapset kaikissa maissa kuuluvat heihin: lapsiin, jotka ovat itse asiassa äänestäneet jaloillaan. Valtiot tarvitsevat joustavia, lapsilähtöisiä tapoja huomioida karanneet lapset. Lapsia ei voi vain automaattisesti palauttaa vanhemmille, ilman että karkaamisen syitä ja mahdollisuuksia toisenlaiseen huolenpitoon on tutkittu, sillä se olisi ristiriidassa yleissopimuksen periaatteiden ja määräysten kanssa.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista tekstin sanoma, sekä sitä tulkitsevan teoksen ”Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja” tekstin sanoma, tukee hyvin näkemystä, että jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella on synnynnäinen oikeus olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana.

Tuon jokaiselle syntyvälle lapselle kuuluvan luontaisen oikeuden olemassaolo on pääteltävissä arkijärkeä käyttäen. Asian ymmärtää parhaiten, kun lapsen oikeutta olla biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana ajattelee nimenomaan syntymättömän tai vastasyntyneen lapsen näkökulmasta.

Kuvittele vastasyntyneen yksittäisen lapsen näkökulmasta sellainen tilanne, jossa hän on avuttomana synnytyslaitoksella yhdessä useiden muiden vastasyntyneiden lasten kanssa. Tuolla yksittäisellä lapsella on luontainen oikeus päästä synnytyslaitoksella olevien vastasyntyneiden lasten äitien joukosta juuri sen äidin hoidettavaksi, joka hänet synnytti maailmaan. Tuolla lapsella on oikeus saada noista äideistä juuri tuon äidin (biologisen äitinsä) äidinmaitoa ravinnokseen. Tuota lasta kohtaan tehtäisiin suuri vääryys, jos synnytyslaitoksella olevien vastasyntyneiden lasten äidit tietoisesti sopisivat keskenään, että lasta ei alkaisikaan hoitaa ja syöttää äideistä se, joka hänet synnytti, vaan joku muu kyseisistä äideistä.

Käyttäjän TimoLehtonen1 kuva
Timo Lehtonen

Mitään ihmisen synnynnäistä oikeutta ei voi kukaan milloinkaan ottaa ihmiseltä pois.
Jos henkilön omistama polkupyörä varastetaan häneltä, niin siitä huolimatta pyörä on edelleen kyseisen henkilön omistuksessa - hänellä säilyy oikeus pyöräänsä varkaudesta huolimatta.
Vaikka lapsella oleva synnynnäinen oikeus ei jokaisen lapsen kohdalla käytännössä toteudu, se ei poista oikeuden olemassaoloa.

Jos nainen päättää hakeutua raskaaksi ja synnyttää lapsen ollen tietoinen siitä, että lapsen biologinen isä ei tule hoitamaan kyseistä lasta, niin tuosta huolimatta kyseisellä lapsella on synnynnäinen oikeus olla biologisen isänsä hoidettavana. Tuon lapsen kohdalla kyseinen oikeus ei käytännössä toteudu aikuisen/aikuisten tietoisesta päätöksestä johtuen.

Jos mies päättää hankkia hoidettavakseen biologisen lapsensa ollen tietoinen siitä, että lapsen biologinen äiti ei tule hoitamaan kyseistä lasta, niin tuosta huolimatta kyseisellä lapsella on synnynnäinen oikeus olla biologisen äitinsä hoidettavana. Tuon lapsen kohdalla kyseinen oikeus ei käytännössä toteudu aikuisen/aikuisten tietoisesta päätöksestä johtuen.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Tuo synnynnäinen oikeus menee vähän itsellä yli ymmärryksen. Mutta mites lapsen synnynoikeudet sopivat yleisellä tasolla sellaisiin erikoistapauksiin kuin laajamittaisiin sotarikoksina tehdyihin raiskauksiin tai siihen tytärtänsä vuosikausia vankina pitäneeseen "hirviöön". Pitäisikö näissäkin tapauksissa lapsen synnynnäiset oikeudet turvata ja miten?

Naispariskunnat ovat nykyään todellisuutta. Ja he tulevat hankkimaan "yhteisiä" lapsia tavalla tai toisella. Oikeudellisesti (esimerkiksi isyyden vahvistukset, perintölait, elatusvelvollisuus ja perheen "sisäinen adoptio" tilanteessa että oikea äiti kuolee ovat nykyisenlaisella lainsäädännöllä ja hedelmöitysmallilla parhaiten turvattu ja suojattu oikeudenmukaiseksi. Vai olisiko yhden lapsen "tekosuhteet" sitten parempi vaihtoehto naispareille ja lapsen lähettäminen lastenkotiin jos oikea äiti kuolee koska lainsäädönnöllisesti perheen sisäinen adoptio/huoltajuuden vahvistaminen olisi mahdotonta tai vaikeaa.

Toimituksen poiminnat