Äitiyslaki – Hyvä nimi – Huono sisältö!
Eduskunnan lakivaliokunta päätti 22.9.2017 tehdä mietinnön äitiyslaki-kansalaisaloitteesta KAA 3/2016 vp.
Lakivaliokunta päätti äänin 14-3 valmistella mietinnön siltä pohjalta, että aloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset ehdotetaan hyväksyttäviksi muutettuina. Äänestyksessä hävinneen vastaehdotuksen mukaan aloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset ehdotetaan mietinnössä hylättäviksi, mutta hyväksyttäisiin lausuma, jossa edellytetään lakiehdotusten jatkovalmistelua.
Äitiyslaki-aloite sisältää viisi eri lakiehdotusta. Aloitteelle on annettu myönteisen mielikuvan antava otsikko ’Äitiyslaki’, mutta lakiehdotuksen sisältö on älytön! Aloitteella halutaan radikaalilla tavalla muuttaa suomen kielen äiti- ja äitiys-sanojen vakiintunut merkitys toiseksi. Äitiyslaki mitätöisi biologiseen vanhemmuuteen perustuvan lapsen ja äidin välisen suhteen erityisaseman merkityksen lainsäädännössä ja tavallaan puolittaisi äitiyden kahdelle eri henkilölle. Missään maassa ei ole säädetty yhtä hölmöä lakia, jonka seurauksena lapselle voitaisiin vahvistaa juridisesti kaksi samanarvoista äitiä!
Aloitetta markkinoitaessa on harhaanjohtavasti ja virheellisesti väitetty, että ”Vastaava lainsäädäntö on voimassa kaikissa muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Länsi-Euroopan maissa.” Kansainvälisesti ei löydy vastaavaa lainsäädäntöratkaisua, jossa olisi säädetty erillinen äitiyslaki, vaan äitiys on säännelty vanhemmuus- , lapsi- tai perhelain tai hedelmöityshoitoa koskevan lainsäädännön yhteydessä. Myöskään sellaista lainsäädännöllistä ratkaisua, jossa lapselle voitaisiin vahvistaa kaksi äitiä, ei ole missään maassa tehty. Jo pieni lapsi ymmärtää, että jokaisella lapsella voi olla vain yksi oikea äiti ja yksi oikea isä.
On täysin absurdi ajatus, että lapsella voisi olla useampi kuin yksi ”virallinen” (juridinen) äiti. Äitiyttä ei voi luovuttaa toiselle – se sisältyy lapsen olemassaoloon. Lakiehdotuksessa oikeaa äitiyttä käsittelee vain kohta, jossa todetaan ”Lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen”. Lapsella voi olla useampi kuin yksi huoltaja, mutta vain yksi aito (oikea) äiti. Esimerkiksi adoptoineesta naisesta tulee lapsen adoptioäiti, mutta ei hänestä tule adoptoimansa lapsen aitoa äitiä, vaikka häntä kutsuttaisiinkin arjessa äidiksi.
Jokaisella ihmisellä on yksi aito äiti ja yksi aito isä. Jokaisella on oikeus saada tietää kuka hänen oikea äitinsä ja isänsä on. Jokaisen on hyvä pitää mielessä ajatus: tunne juuresi, jottet kompastu niihin.
Lapselle ei voida vahvistaa ja merkitä väestötietojärjestelmään kahta isää. Miksi siis pitäisi voida vahvistaa kaksi äitiä? Jos ehdotuksen mukainen äitiyslaki säädettäisiin, niin tulevaisuudessa tultaisiin yhdenvertaisuuteen vedoten ehdottamaan säädettäväksi laki, jonka mukaan lapselle voisi vahvistaa kaksi juridista isää.
Ennen kuin mitään uutta lakia on järkevää säätää, pitää pystyä osoittamaan, että lain säännösten soveltamisesta johtuvat myönteiset vaikutukset olisivat kielteisiä merkittävämmät. Nykytilan mukaan naisparin ei-synnyttävä osapuoli voi adoptoida äidin lapsen perheensisäisen adoptiomenettelyn avulla. Adoptiomenettely on lapsen edun mukaista, koska se toimii adoptiovanhemmuuden esteettömyysselvityksenä. Ei-synnyttävän naisen pelkkä suostuminen hedelmöityshoitoon yhdessä synnyttävän äidin kanssa ei ole esteettömyysselvitys, koska se ilmaisee ainoastaan henkilön suostumuksen asiaan.
Jos katsotaan, että lapsen oikeudellinen asema synnyttävän äidin naispuoliseen kumppaniin nähden ei ole nyt turvattu riittävän hyvin, niin asiaa voi olla mahdollista korjata paremmaksi tekemällä muutoksia olemassa oleviin lakeihin (esim. laki lapsen elatuksesta sekä laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta) ilman sanojen äiti ja äitiys merkityksen täydellistä muuttamista aloitteessa esitetyllä tavalla ja ilman, että hedelmöityshoitolakia muutetaan aloitteessa esitetyllä tavalla. Lapsen äidin naiskumppani on mahdollista äidin lisäksi nimetä lapsen huoltajaksi, mutta ei hänestä oikeasti voi tulla lapsen oikea äiti. Jos lasta hoitaa kaksi naista, se ei tarkoita, että he olisivat molemmat lapsen oikeita äitejä. He voivat molemmat olla lapsen huoltajia, mutta eivät oikeasti lapsen äitejä. Heistä ainakin toinen nainen on sellainen, joka ei ole synnyttänyt kyseistä lasta tai jonka munasolusta lapsi ei ole saanut alkunsa.
Mikäli lapselle vahvistettaisiin hedelmöityshoitoon suostumuksen antanut nainen toiseksi lapsen äidiksi, niin lapselle ei voitaisi sen jälkeen enää koskaan vahvistaa isää, vaikka lapsen synnyttänyt äiti ja biologinen isä sekä 15-vuotta täyttänyt lapsi niin haluaisivat. Tämä olisi heikennys nykytilaan verrattuna.
Aloitteen mukaan äitiys voitaisiin tunnustaa samaan tapaan kuin isyys tunnustetaan avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen kohdalla. Rinnastaminen on kuitenkin lähtökohtaisesti epärealistiseen ajatteluun perustuvaa. Isyytensä tunnustava mies on yleensä lapsen oikea isä tai ainakin hän voisi oikeasti olla. Naisparin toinen osapuoli sen sijaan ei milloinkaan edes teoriassa voi olla lapsen äiti.
Aiheesta käydyissä keskusteluissa kansalaisaloitetta on puollettu ehdotetun äitiyslain väitetyillä eduilla.
Ehdotetun äitiyslain ja muiden aloitteen lakiehdotusten haitoista (epäkohdista) ei ole juuri keskusteltu – haitoista on oltu käytännössä täysin hiljaa varsinkin aloitetta puoltavien suunnalla.
Jokaisen lain säätämiselle täytyy olla vahvalla pohjalla olevat perusteet. Aloitteessa ehdotetun äitiyslain säätämiselle ja ehdotetulle hedelmöityshoidoista annetun lain muuttamiselle ei ole riittäviä perusteita. Noiden lakien säätämisestä johtuvia epäkohtia ei ole esitetty aloitteessa lainkaan!
Asiassa kannattaa ottaa huomioon, että lapsen oikeudellisen asema on selvä lapsen syntymästä lähtien jo tänä päivänä. Lapsen synnyttänyt nainen on lapsen äiti ja lapsen juridinen vanhempi. Lapsen äidin kumppani on mahdollista nimetä äidin lisäksi lapsen huoltajaksi. Lapsen äidin kumppani voi testamentata omaisuuttaan lapselle.
Mikäli katsotaan, että lapsen oikeudellinen asema synnyttävän äidin naispuoliseen kumppaniin nähden ei ole nyt turvattu riittävän hyvin, niin asiaa voi olla mahdollista korjata paremmaksi tekemällä muutoksia olemassa oleviin lakeihin (esim. laki lapsen elatuksesta sekä laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta) ilman sanojen äiti ja äitiys merkityksen täydellistä muuttamista aloitteessa esitetyllä tavalla ja ilman, että hedelmöityshoitolakia muutetaan aloitteessa esitetyllä tavalla. Edellä esitettyä mahdollisuutta ei ole edes käsitelty aloitteessa. Lapsen äidin naispuolinen kumppani on mahdollista vahvistaa lapsen huoltajaksi jo ennen lapsen syntymää tekemällä tarvittaessa muutos lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983).
Asianajajaliitto lausui 28.11.2014 seuraavaa: ”Asianajajaliitto katsoo, että ei ole tarpeen säätää erillistä äitiyslakia. Tarvittavat muutokset olisi mahdollista tehdä isyyslakiin, adoptiolakiin, ja muihin asiaan liittyviin lakeihin.”
Ennen kuin mitään uutta lakia on järkevää säätää, tulee tehdä perusteellinen selvitys siitä, millä edellytyksillä ja millä tavalla uudessa laissa säädettäväksi tarkoitetut asiat olisi mahdollisesti ratkaistavissa vaihtoehtoisella tavalla esimerkiksi muuttamalla jo olemassa olevaa lakia tai lakeja. Aloitteessa ehdotettujen lakien säätämiselle ei aloitteessa ole mainittu minkäänlaisia vaihtoehtoja.
Lakivaliokunnan tulee mietinnössään ottaa kantaa minkälaisia vaihtoehtoja aloitteessa ehdotetuille seikoille on olemassa. Jos ehdotettu äitiyslaki säädetään, eikä kyseistä vaihtoehtojen selvitystä ole tehty, on aloitetta koskeva lainvalmistelu puutteellinen.
Pääministeri Juha Sipilän ilmoituksessa normien purkamisesta eduskunnan täysistunnossa 24.6.2015 todetaan asiaan liittyen mm. seuraavaa: ”Uuden lainsäädännön valmistelussa etsitään entistä enemmän vaihtoehtoja sääntelylle ja pohditaan tarkasti erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia.”
On harhaanjohtavasti annettu ymmärtää, että äitiyslain säätämisestä seuraisi tarve muuttaa hedelmöityshoitolakia aloitteessa esitetyllä tavalla. Äitiyslain kampanjasivulla todetaan virheellisesti seuraavaa: ”…Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi tarvittavat seurannaismuutokset hedelmöityshoidoista annettuun lakiin…”. Aloitteen mukaisen äitiyslain säätäminen ei edellytä hedelmöityshoitolain muuttamista!
Äitiyslakiehdotus 3 §, lainaus: ”…Jos lapsen synnyttäneelle on annettu hedelmöityshoidoista annetun lain (1237/2006) 1 §:ssä tarkoitettua hedelmöityshoitoa ja lapsi on syntynyt hoidon tuloksena, naisen, joka yhteisymmärryksessä lapsen synnyttäneen kanssa antoi suostumuksen hedelmöityshoitoon, voidaan vahvistaa olevan lapsen synnyttäneen ohella lapsen äiti…”.
Äitiyslakiehdotuksessa ei oteta kantaa pitääkö naisen, joka synnyttävän naisen lisäksi voitaisiin vahvistaa lapsen äidiksi, olla synnyttävän naisen ”pari”. Tuossa 3 § ehdotuksessa ei oteta mitään kantaa suostumuksensa hedelmöityshoitoon antavan naisen ja hedelmöityshoitoa saavan naisen (lapsen synnyttävä nainen) keskinäisen sitoutumisen asteeseen, eli pitääkö heidän olla keskenään avioliitossa, rekisteröidyssä parisuhteessa tai avoliitossa. Heidän ei siis tarvitse olla keskenään parisuhteessa. Kyseisen suostumuksen voi siis antaa vaikkapa hedelmöityshoitoa saavan naisen (lapsen synnyttävä nainen) oma äiti.
Hedelmöityshoitoa voidaan voimassa olevan lain mukaan antaa naiselle, joka ei elä lainsäädännössä tarkoitetussa parisuhteessa. Hedelmöityshoitolaissa (1237/2006) hoitoa saavalla tarkoitetaan paria tai naista, joka ei elä avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa miehen kanssa).
Edellä mainitussa 3 § ehdotuksessa ei ole rajoitettu sitä kuinka monta naista yhteisymmärryksessä lapsen synnyttäneen kanssa suostumuksen hedelmöityshoitoon voi antaa. Tuo teksti ei rajoita suostumuksen antaneiden naisten lukumäärää. Tuo mahdollistaisi, että esimerkiksi kolme tai useampi naista voitaisiin kaikki vahvistaa jonkun heistä synnyttäneen lapsen äidiksi.
Jos esimerkiksi lapsen synnyttäneen naisen äiti on yhteisymmärryksessä lapsen synnyttäneen tyttärensä kanssa antanut suostumuksensa tämän hedelmöityshoitoon, niin tällöin aloitteen 3 § perusteella tyttären äiti voitaisiin vahvistaa – ja molempien näin halutessa myös pitäisi vahvistaa – lapsen äidiksi.
Aloitteen mukaan äitiys voitaisiin tunnustaa samaan tapaan kuin isyys tunnustetaan avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen kohdalla. Rinnastaminen on lähtökohtaisesti epärealistiseen ajatteluun perustuvaa. Isyytensä tunnustava mies on yleensä lapsen oikea isä tai ainakin hän voisi oikeasti olla. Naisparin toinen osapuoli sen sijaan ei milloinkaan edes teoriassa voi olla lapsen äiti. Koko asetelma on rakennettu täysin ideologiselle pohjalle ilman yhteyttä reaalimaailmaan. Mitä tahansa voidaan vahvistaa, jos niin päätetään, mutta isyyslaissa on kysymys miehestä, joka joko on lapsen biologinen, oikea isä tai vähintään voisi olla sitä. Toinen nainen ei milloinkaan voi reaalimaailmassa olla toisen naisen lapsen äiti.
Lakialoitteen alulle panijoiden yksi tavoite on saada muutettua hedelmöityshoitolakia aloitteessa esitetyllä tavalla (hedelmöityshoidon saajana voisi olla myös kahden naisen muodostama pari) ikään kuin ”takaoven kautta” vetoamalla aloitteen mukaisen äitiyslain säätämisen tarpeellisuuteen. Äitiyslakiehdotuksen mukaisen lain säätäminen ei edellytä hedelmöityshoitolain muuttamista. Hedelmöityshoitoa voidaan voimassa olevan hedelmöityshoitolain perusteella antaa mm. naiselle, joka ei elä lainsäädännössä tarkoitetussa parisuhteessa.
Ehdotetusta hedelmöityshoidoista annetun lain muuttamisen tarpeellisuudesta ja muutoksen seurauksista on vaiettu tyystin. Muutoksen vaikutuksia ei ole esitetty aloitteessa. Ehdotettu laki hedelmöityshoidoista annetun lain muuttamisesta on tarpeeton.
Nais-mies -parille hedelmöityshoitoa annetaan pareittain, koska raskauden käynnistymisen estävä syy voi olla kummassa tahansa tai molemmissa. Naisparin ollessa kyseessä ei ole olemassa lääketieteellistä keinoa, jolla voitaisiin auttaa naisparia saamaan lapsi keskenään, vaan kysymyksessä on aina hedelmöityshoito (ihmisen sukusolu tai alkio viedään naiseen raskauden aikaansaamiseksi), joka kohdistuu vain toiseen osapuoleen.
Ennen kuin mitään uutta lakia on järkevää säätää, pitää pystyä osoittamaan, että lain säännösten soveltamisesta johtuvat myönteiset vaikutukset olisivat kielteisiä merkittävämmät. Aloitteen kohdalla asiasta ei ole näyttöä. Aloitteessa ei ole otettu ollenkaan kantaa siihen minkälaisia lapsen kannalta kielteisiä vaikutuksia aloitteessa tarkoitettujen lakien säätämisestä voisi seurata.
Hyvin tehdyssä vaikutusten arvioinnissa selostettavat vaikutukset käsittelevät ehdotettujen säännösten soveltamisesta johtuvia tosiasiallisia lyhyt- ja pitkäaikaisia, välittömiä ja välillisiä, myönteisiä ja kielteisiä, kertaluonteisia ja toistuvia tai tilapäisiä ja pysyviä seurauksia. Kansalaisaloitteessa KAA 3/2016 esitetyt vaikutukset eivät täytä edellä esitettyä.
Äitiyslain säätämisestä johtuvia epäkohtia ei ole esitetty aloitteessa. Aloitteessa ehdotetun äitiyslain säätämiselle ei ole riittäviä perusteita.
Äitiyslaki-kansalaisaloite KAA 3/2016 vp https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/K….
Kirjoituksen lähteenä on käytetty seuraavia lausuntoja:
Kahden äidin malli Äitiyslaki (KAA 3/2016 vp), Helsinki 27.4.2017, Jyrki Anttinen VT
http://aitoavioliitto.fi/artikkelit/eduskunnan-lakivaliokunnalle-aitiysl…
Täydentävä lausunto Äitiyslaki-aloitteeseen
http://aitoavioliitto.fi/tiedotteita/taydentava-lausunto-aitiyslaki-aloi…
Aito avioliitto ry:n täydentävä lausunto – KAA 3/2016 vp Äitiyslaki
http://aitoavioliitto.fi/wp-content/uploads/T%C3%A4ydent%C3%A4v%C3%A4-la…
Aloite on aikamoista lainsäädännöllistä sekoilua. Äitiyden, huoltajuuden ja adoption käsitteitä sekoitetaan siinä aivan autuaasti.
Kokonaisuutta arvioiden nykytilanne on parempi kuin se mihin aloitteessa pyritään.
Totesit erittäin hyvin perustelujen ontuvuudesta esimerkiksi:
””Aloitteen mukaan äitiys voitaisiin tunnustaa samaan tapaan kuin isyys tunnustetaan avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen kohdalla. Rinnastaminen on lähtökohtaisesti epärealistiseen ajatteluun perustuvaa. Isyytensä tunnustava mies on yleensä lapsen oikea isä tai ainakin hän voisi oikeasti olla. Naisparin toinen osapuoli sen sijaan ei milloinkaan edes teoriassa voi olla lapsen äiti. ””
Ilmoita asiaton viesti
lainaus:
Naisparin toinen osapuoli sen sijaan ei milloinkaan edes teoriassa voi olla lapsen äiti. ””
Eikä adoptio lapsen kumpikaan huoltaja ole isä eikä äiti.
Joten lillukanvarsista veivaamisen takia laki voisi olla:
– Huoltaja-laki.
Loppuisi lapsen etua oleva laki vaivaamasta kirjaimia ja sanoja tuijottavien höpötys tyhjästä.
Ilmoita asiaton viesti
Jo oli selvää tekstiä.
Miten tämä voi olla niin epäselvää lakivaliokunnan enemmistölle?
Äitiyslakialoitetta kutsuttakoon vaikka isättömyyslakialoitteeksi. Sitä laki vahvistaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Katso/kuuntele asiaa äitiyslakialoitteesta:
AlfaStudio – Vanhemmuus ja lapsen oikeudet 2010-luvulla.
Ohjelma esitetty 7.9.2017.
Illan aiheena on vanhemmuus ja lapsenoikeus 2010-luvulla. Toimittajina Markku Tenhunen ja Susanna Koivula.
Vieraina Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta, kansanedustaja Päivi Räsänen, dosentti Juha Ahvio ja kotiäiti Jenni Uusitalo.
http://www.permanto.fi/web//alfatv/player/vod?asse…
Ilmoita asiaton viesti
”Äitiyslaki-aloitetta markkinoitiin nimittäin kovin tutunoloisesti tähän tapaan: ”lapsi tarvitsee kaksi vanhempaa”. Häh?! Suomalaisille juuri vakuutettiin avioliittolain muutosta koskevassa keskustelussa, ettei lapsi tarvitse kahta vanhempaa eli äitiä ja isää. Nyt ajat ovat muuttuneet ja lapsi tarvitsee sittenkin kahta vanhempaa( joista toinen ei tosin ole isä).”
http://susannakoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235…
Ilmoita asiaton viesti
Terve nainen ei tarvitse hedelmöityshoitoa!
”Jos naisen kanssa parisuhteessa oleva nainen voi hedelmöityä, mikäli hän on sukupuoliyhteydessä miehen kanssa, niin hän ei tarvitse hedelmöityshoitoa.
Tuollainen nainen on terve lapsen saamista ajatellen, eikä hän siksi tarvitse hoitoa tullakseen raskaaksi.
Hän voi tulla raskaaksi ilman hedelmöityshoitoa, joten hän ei tarvitse hoitotoimenpidettä.”
”Jos naisen kanssa parisuhteessa oleva nainen hankkii lapsen ollen tietoinen siitä, että kyseinen lapsi ei saa olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana, niin nainen toimii väärin lasta kohtaan: kyseisen lapsen kohdalla ei toteudu jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella oleva synnynnäinen oikeus olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana.”
http://timolehtonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2073…
Ilmoita asiaton viesti
”Hedelmöityshoitolaki kaipaa toki uudistuksia, mutta uudistusten tulee olla lapsikeskeisiä. Kysymyksessä on kokonaisvaltainen tilanteen uudelleenarviointi, joka huomioi lapsen ja aikuisenväliset valtasuhteet ja joka suojelee lapsen ihmisarvoa.”
http://sarahrizzo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222441-…
Ilmoita asiaton viesti
”Biologinen tosiasia on, että jokaisella lapsella on olemassa sekä isä että äiti ja että he molemmat vaikuttavat ihmisen identiteettiin. Isien tulisi kasvattaa lapsensa aina, kun siihen ei ole välttämätöntä estettä. Oma haluttomuus osallistua lapsen elämään ei ole este, vaan vastuun pakoilua. Anonyymi sukusolujen luovutus on kiellettävä lailla. Se on oikea ratkaisu tässä yhteydessä esitettyihin ongelmiin, ei ehdotettu äitiyslaki.”
http://jiskagrhn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223620-l…
Ilmoita asiaton viesti
Jokaisella lapsella on isä sekä äiti. Bioloogiset vanhemmat. Myös adoptio lapsilla. Lapsen huoltaja voi olla kuka tahansa joka on laillisesti saanut adoptio oikeuden.
Laki takaa lapsen edut sosiaaliturvasta. Oli huoltaja kuka tahansa. Vaikka isovanhemmat tai muu sukulainen,sukupuolesta huolimatta.
Ilmoita asiaton viesti
”Miehet synnyttämään lapsia. Kuinka kauas realiteeteista Suomen laki voi mennä?”
https://www.verkkouutiset.fi/miehet-synnyttamaan-l…
Ilmoita asiaton viesti
Kuka niin on ehdottanut? Vai pelaako mielikuvitus jo omia ehdotuksia?
Miten ratkaisisit äitiysraha ongelman joka on tarkoitettu lapsen parhaaksi,jos äiti kuolee synnytyksessä isälle joka on mies ei sitä maksettaisi?
Kun aina on ollut varus-miehet.Niin eikä asepalvelukseen tulevalle naiselle tarvitse maksaa varus-miesten päivärahaa?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä on kaukaa haettu erikoistapaus! Kuinka monta lesbo-äitiä kuolee vuosittain hedelmöityshoidolla alullesaatettua lasta synnyttäessään? Onko niitä?
Tätä yhtä vuosittaista (mahdollisesti ei yhtään) tapaustako varten tulee laatia laki?
Ilmoita asiaton viesti
Suvi Tarkkanen 3.7.2016: ”Äitiyslakia ajava taho on kertonut että tämä on vain yksi lainsäädännöllinen välietappi matkalla siihen että kaikilla olisi yhdenvertainen oikeus lapseen sukupuolestaan ja parisuhdestatuksestaan riippumatta. Äitiyslain seurauksena muodostuu automaattisesti lainsäädännöllinen ketjureaktio. Äitiyslaki voimaanastuessaanhan eriarvoistaisi muut naisparit, jotka tulevat raskaaksi hedelmöityshoitoklinikoiden ulkopuolella, mikä todennäköisesti tuntuisi monen mielestä tasa-arvon kannalta kestämättömältä tilanteelta. Samoin miesparit ja sinkkumiehet olisivat eriarvoisessa asemassa. Äitiyslakia perustellaan sillä, että sitä sovelletaan vain tilanteessa, jossa ei teoriassakaan ole olemassa ketään miestä, joka voitaisiin vahvistaa lapsen isäksi (eli ainoastaan klinikoilla lahjasoluista alkunsa saaneet). Miten seuraavaa lainsäädännöllistä askelta tullaan perustelemaan, jossa yhdenvertaisuutta ajetaan siis myös näille muille naispareille jotka eivät käytä klinikoiden palveluita? Vetoamalla tietenkin tähän äitiyslain myötä muodostuneeseen epätasa-arvoon. Samoin käy miesparien ja sinkkumiesten kohdalla. Yhdenvertaisuuden takaamiseksi myös heillä tulee olla oikeus lapseen luovutettujen lahjasukusolujen ja sijaissynnytysten kautta. Näiltä lapsilta viedään lähtökohtaisesti oikeus omaan äitiin (+äidin sukuun) ja imetykseen, mutta sijaissynnytykset ovat toki muutenkin eettisesti arveluttavia. Tämä siis on se lopullinen tavoite mitä näissä yhteyksissä ajetaan kun puhutaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.”
http://janikatakatalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219…
Ilmoita asiaton viesti
Aivan. Yhdyn ajatuksiisi ja päätelmiisi.
Näinhän siinä automaattisesti tulisi käymään.
Nyt jo tämän kesän korvalla Eduskunnan Pikkuparlamentissa oli tilaisuus, jossa pohjustettiin sijaissynnytys-lakia Suomeen.
Sittenhän ne miesparitkin pääsisivät ”saaliinjaolle”, toisin sanoen ”saisivat oikeuden lapseen”.
Sitähän tässä koko ajan Suomessa jahdataan, aikuisen oikeutta lapseen.
Lapsen oikeudesta viis veisataan.
Hienosti osataan pukea ”lapsen edun mukaiseksi” nämä aikuisten vaatimukset.
YK:n Lapsen Oikeuksien Julistuksen mukaan jokaisella syntyvällä lapsella on oikeus omaan isään ja äitiin, ja saada olla heidän hoidettavanaan aikuisuuteen saakka, mikäli se vain suinkin on mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti
Paula Plysjuk kirjoitti 26.9.2017: ”Nyt jo tämän kesän korvalla Eduskunnan Pikkuparlamentissa oli tilaisuus, jossa pohjustettiin sijaissynnytys-lakia Suomeen.”
4.5.2017 keskustellaan sijaissynnytyksestä!
http://kohduton.fi/2017/04/4-5-2017-keskustellaan-…
Eduskunnassa keskusteltiin sijaissynnytyksistä – 6.5.2017 Juho Antikainen
http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2…
Kansanedustajapaneeli sijaissynnytys seminaarissa
https://www.facebook.com/simpukka.info/videos/vb.1…
Sijaissynnytys on tehtävä lailliseksi – 27.6.2017 Miikka Keränen
http://miikkakeranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2392…
HS – Päivän lehti 14.5.2017, Mielipide
Suomi voisi olla säädellyn sijaissynnyttämisen mallimaita
Sijaissynnytys tulisi ymmärtää erityisenä reproduktiotyönä, josta voidaan maksaa kohtuullinen korvaus.
http://www.hs.fi/paivanlehti/14052017/art-20000052…
Vuokrasopimus kohdulle – 15.6.2017
Sijaissynnytys voisi mahdollistaa miespareille lastenhankinnan. Eduskuntapuolueet olisivat valmiita arvioimaan sen rajatun sallimisen.
http://voima.fi/artikkeli/2017/vuokrasopimus-kohdu…
Voima Kustannus http://voima.fi
Mikä sijaissynnytyksen avulla perheellistymisessä huolettaa lainsäätäjää?
Simpukka-lehden numero 1/2017
http://static.kohduton.fi/uploads/2017/03/Simpukka…
Seta kannattaa sijaissynnytyksen mahdollistamista
Setan uutiskirje marraskuu 2012
”KANNANOTTO | Seta otti kantaa oikeusministeriön työryhmän laatimaan arviomuistioon sijaissynnytysjärjestelyistä. Seta suhtautuu myönteisesti sijaissynnytykset mahdollistavan lakimuutoksen valmisteluun. Jos sijaissynnytysjärjestelyt sallitaan Suomessa, tällaisten järjestelyjen ehdoissa on Setan mukaan noudatettava yhdenvertaisuutta.”
http://seta.fi/setan-uutiskirje-marraskuu-2012/
Kohtuuttomat ry on perustettu Helsingissä kesäkuussa 2012 kohduttomien, tahattomasta lapsettomuudesta kärsivien naisten toimesta.
http://kohduton.fi
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
http://www.simpukka.info
Ilmoita asiaton viesti